Päiväkirja
Kalajärvi, Juhannuspäivä 23.6.2007
Pitkästä aikaa kutsui Kalajärven lava kotipitäjässä. Tässä olin koko viikon jännittänyt säitä et sataako vai ei. No päivähän oli upea heti aamusta alkaen. Muutama vuosi on jo vierähtäny siitä, kun oon ollu keikalla kyseisessä paikassa ja sillä välin omistajatkin vaihtuneet. Oman jännityksen aiheutti vielä sekin, että ensimmäinen keikka Tanssiorkesteri Megan kanssa. Megahan keikkaili aikasemmin Anneli Mattilan kanssa, joten silleen tiedossa et kysessä ammattibändi. Ja olihan siinä tuttuja kavereitakin aikasemmasta historiasta. Viimesestä “humppa”keikasta on jo kulunut pitkä tovi, joten vähän sekin jännitti et miten yleisö ottaa vastaan tauon jälkeen. No epäily oli turhaa sillä klo 23 alotin setin täydelle salille ja fiilis oli oli aiwan mahtava. Yleisö oli täysillä mukana heti ensimmäisestä biisistä ja paljon tuttuja naamoja joukossa, jotka aikasemminkin käyneet keikoilla. Keikalla oli myös mukan Seinäjokinen Angelika Riihimäki, jonka kanssa tehty pari duettoa. Angelikan piti aloittaa klo 22, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska porukkaa valui niin hiljaa alkuillasta. Oli kuitenkin ilmoitettu yleisölle, että mä aloitan klo 23, joten niin sitten tehtiin! Ainut vaan et Angelikan setti venähti aikalailla, et klo oli jo niin paljon, että setti jonka mun piti aloittaa klo1 alkoi vasta varttia vaille kaksi. Siksi jo ajattelin, että porukka on varmaan lähtenyt, koska ilta oli kuitenkin aika pitkä. No eipä onneksi, sillä viimeiselle setille riitti tosi hyvin porukkaa ja meno oli edelleen kova. Päästiin vetämään sitä “menomusaa”, mikä on meikäläiselle aina sellanen keikan suola:)
Kyllä sitä taas pikkuhiljaa alkaa sitä jalat viipottaan sinne keikkailun suuntaan, kun on pitänyt taukoa. Toi päivätyö se vaan vie niin paljon energiaa, että vaikea niitä on täydellisesti yhteensovittaa. Mutta katotaan nyt..
Sambaviikonloppu 8.-9.6.2007
Reissu lähti jälleen normaalein kuvioin, eli perjantaiina vielä töissä ja sit kotiin kääntymään. Gambon bussin piti lähtee viideltä Kokkolasta ja mä hyppäisin kyytiin Jalasjärveltä. No lähtö oli tietenki venähtäny, sillä Suomenkin sambakulttuuriin on tarttunut tollanen “manjaana” meininki:) No eipä siinä mitään sainpahan hetken lisäaikaa levähtää. Sambabussi saapui jossain vaiheessa Jalajärven ABSille ja osa porukasta jo aika lailla “sambafiiliksissä” Bussissa oli tiivis ja KUUMA tunnelma, mutta matka meni mukavasti laulellen jos jonkinlaisia biisejä(siihen asti ku joku muisti sanoja) Olimme joskus yhden maissa majoituspaikassa missä yöpyvät kaikki muualta tuleet sambakoululaiset. Jonkin verran hiljaisempaa oli tällä kertaa perjantain yöelämä, mutta kyllä siinä jokunen vanha tuttu oli hereillä. Kova päivä edessä lauantaina, joten fiksuinta oli mennä ajoissa nukkumaan. Tai ainakin yrittämään, sillä “nuoroso” piti aikamoista meteliä ja trafiikki oli melkoinen. Eli unet jäi loppuviimeks varmaan alle kahteen tuntiin, koska meikäläinen on sellanen “univammanen” ettei uni vaan niin tuukkaan.
Lauantai
Aamu alkoi kirkkaana ja nukuin ikkunan vieressä, jossa ei verhoja ja kuumuus oli paahtava. Vähän tai oikeestaan aika paljon väsytti ja oli käynnistysvaikeuksia vähän nukutun yön jälkeen. Aamupäivä meni siinä toipuessa ja vähän treenatessa Gambon biisiä. Sit talsittiin melodiaosaston kanssa Senaatintorille odotteleen ääniautoa, jonka piti saapua kahdelta. Tänä vuonna olikin aikamoiset äänentoistovehkeet ja niille piti rakentaa kunnon telineet. Kaappeja tais olla lopulta 9. eli kyllä mökää pitäs lähteä. Hieman tietty ongelmia, jossain vaiheessa ennen kulkuetta, mutta onneks saatiin ratkaistua. Ja langattomien mikkien taajudetkin saatiin selvitettyä, ettei sambabiisit soineet kirkossa niinku kuulemma edellisenä vuotena:) Pientä fiiliksen nostattelua ja sit polkastiin Gambon tän vuoden kulkue käyntiin. Seuraava tunti saman biisin laulua pitkin Helsingin katuja ja fiilis oli jälleen mahtava. Gambolla oli upeat vaunut ja muutenkin kaikki sujui ongelmitta. Nyt jännitetään pisteitä, jotka julkistetaan virallisesti keskiviikkona. Kulkueen jälkeen suihkuun ja lepäämään keräten voimia iltajuhlaan. Iltajuhla olikin tällä kertaa eri paikassa ja näytti heti, että jää aika pieneksi. Ja niinhän se jäikin ja kuumuus oli aiwan hirvittävä. Kateltiin sambakoulujen esitykset ja sit lähettiin talsimaan kohti Hesan muita baareja… Muistaen et sunnuntaina puoliltapäivin pitää olla siinä kunnossa, et hilaa itsensä bussiin kohti pohjanmaata. Näin taas yhet karnevaalit takana ja jo kotimatkalla seuraavia suunnitellen.
17.5.2007
Matka Raision semeihin alkoi jo keskiviikkona, koska torstai aamuna piti ilmoittautua jo klo 9. Fiilikset alkoi olla jälleen yhtä jännittävät, kuin ennenkin sinne mentäessä. Mukavinta oli jälleen nähdä vanhoja tuttuja matkan varrelta, joita ei juuri näe kuion juuri kisoissa. Tulin miettineeksi, että paljon sitä on vaan kertynytkin tuttuja tässä musakuvioiden aikana. Tiedossa oli jälleen pitkä ja raskas päivä. aamu meni jännittäessä pikkusiskon puolesta, joka osallistui ensimmäistä kertaa ja veti ihan loistavasti! Sit olikin aika lähteä keräämään voimia omaa suoritusta varten. Lauloin tangon Kuu kylmä kuningatar ja vaikken ihan omasta mielestä täydelliseen suoritukseen kisassa kyennyt, niin muiden palautteen perusteella meni hyvin ja olis pitäny päästä pidemmälle, mutta… Eniten harmittaa se, että oli “valmistellut” aikamoisen Shown toisen biisin myötä, mutta sitä nyt ei sitten koskaan nähty. No aika näyttää, mitä sitä seuraavaksi tapahtuu. Nyt kesää odotellessa ja lomaa. Joitakin satunnaisia keikkoja silloin tällöin jne..